Nousut ja laskut kuuluvat kryptovaluuttoihin – mutta miksi?

Kryptovaluutat ovat vuosien saatossa kokeneet paljon hinnanvaihtelua, ja syystäkin. Investointikohteena kryptovaluutta on erityisen volatiili ja sen hinnan muutoksista on vaikea saada selkoa etukäteen. Myöskään kovan hintavaihtelun jälkeen ei ole välttämättä mahdollista tietää, mistä kyseinen hinnanvaihtelu on johtunut. Yksi kryptovaluuttoihin sijoittamisen suurimmista haasteista on vuosien saatossa ollut kryptomarkkinoiden avoimuus ja toisaalta haastava ennakoitavuus. Mistä hinnanvaihtelut johtuvat, ja millaista se on viime vuosina ollut?

Arvopaperien hintaan vaikuttaa tavallisesti muu hyödyke tai toiminta

Kryptovaluuttojen arvoa ei voi johtaa muista hyödykkeistä. Tämä erottaa kryptovaluutat monesta muusta arvopaperista tai johdannaisesta, joiden kysynnän ja tarjonnan markkinoilla määrää joku toinen suure: osakkeissa ja joukkovelkakirjalainoissa kyse on yrityksen tai valtion toiminnasta, hyödykemarkkinoilla niiden käytöstä raaka-aineena, ja johdannaisissa taas edellisten odotuksista ja näkymistä tulevaisuudessa. Kryptomarkkinoilla taas ei suoraan löydy sellaista elementtiä, jonka perusteella hintaa voisi analysoida.

Hintojen vaihtelu ja hakkerointiyritykset

Edes kryptovaluuttojen taustalla oleva lohkoketjuteknologia ei anna tarpeeksi informaatiota kryptovaluuttojen hintojen vaihtelusta. Koska kuka tahansa voi kirjautua netin erilaisia kryptovaluuttoja välittäviin palveluihin ja ostaa kryptovaluuttoja, niiden arvo voi kysynnän ja tarjonnan mukaisesti vaihdella todella paljon. Yksi tärkeä syy on myös tietoturva. Sen jälkeen, kun kryptovaluuttapörssit ovat tulleet kryptovaluuttojen kaupankäynnin pääasialliseksi markkinapaikaksi, ovat myös hakkerit löytäneet itsensä pörsseihin tietoturva-aukkojen toivossa.

Kryptovaluuttojen vaihtojärjestelmiin kohdistuvalla hakkeroinnilla on ollut mahdollista helposti vaikuttaa kryptovaluuttojen hintoihin. Esimerkiksi maailman yksi suurimmista kryptovaluuttapörsseistä, Mt. Gox, joutui vuonna 2014 laajan hakkeroinnin kohteeksi, jonka seurauksena palvelusta hävisi yli 7 miljardin dollarin arvosta kryptovaluuttaa. Tämä ja useat muut hakkerointitapahtumat ovat vaikuttaneet suoraan kryptovaluuttojen hintoihin, kun markkinoilta on yhtäkkiä ja hetkellisesti poistunut suuri määrä tiettyä kryptovaluuttaa, pääosin bitcoinia.

Sääntely eli regulaatio arvopaperien hintojen tasaajana

Kryptovaluuttojen nousut ja laskut eivät ole tavallisen arvopaperipörssin tuotteiden mukaisesti kansainvälisen tai kansallisen sääntelyn piirissä. Esimerkiksi suomalaisessa päämarkkinapaikassa, Helsingin pörssissä, vaihdetut arvopaperit ovat juridisesti ja kansainvälisesti säänneltyjä. Pörssitoimintaa koskee Suomessa sekä arvopaperimarkkinalaki, että muutamat muut arvopapereiden myyntiä ja ostamista sääntelevät lait, sekä myös osittain osakeyhtiölaki. Pörssin toimintaa valvoo kansallinen finanssimaailman viranomainen eli Finanssivalvonta ja vastaava viranomainen löytyy lähes jokaisesta valtiosta.

Markkinoiden regulaatiolla hillitään arvopaperien nousuja ja laskuja erityisillä säännöksillä, joista tärkeimpiä ovat esimerkiksi sisäpiiritietoa koskevat väärinkäyttösäännökset, sekä liputussäännökset, joiden mukaan tietyn osakkeenomistajan on ilmoitettava julkisesti omistuksiensa muutoksista kun ne ylittävät tietyn arvon. Tällaisia säännöksiä ei kryptovaluuttojen markkinoilla ole, jonka vuoksi kryptovaluutat ovat alttiimpia hintamanipulaatiolle ja korkeille laskuille ja nousuille. Toisaalta sääntelyviranomaiset ja lainsäädäntö eivät ole pysyneet kryptovaluuttojen nopean kehityksen perässä.

Tasoittuvatko kryptovaluuttojen hinnan nousut ja laskut?

Toki kryptovaluuttoihin sijoittaminen ja kryptovaluuttojen hinnat ovat tasoittuneet hieman vuosien takaisesta. Tähän on syynä etenkin lainsäädännön kehitys, mutta myös perinteinen uusien sijoituskohteiden uutuudenviehätyksen katoaminen. Yksinkertaisesti ihmiset ymmärtävät paremmin kryptojen riskit, eivätkä enää sijoita niihin. Vielä viisi vuotta sitten harva tiesi kryptovaluutoista mitään, kun taas viimeisen parin vuoden aikana niihin on ottanut kantaa muun muassa kansainvälinen valuuttarahasto, kansalliset keskuspankit ja maailmanpankki.

Kryptovaluuttoihin sijoittaakin käytännössä kaksi eri ihmistyyppiä, eli ihmiset jotka haluavat lähestyä uutta ja suosittua sijoituskohdetta peloissaan siitä, että jäävät jostain paitsi, ja toisaalta sellaiset ihmiset, jotka ovat opiskelleet alaa ja ymmärtävät riskit. Mitä enemmän ensimmäisen vaihtoehdon kaltaisia ihmisiä mukaan tulee, sitä korkeammaksi hinta muodostuu. Toisaalta viime vuosien aikana yhä useammat ihmiset ovat kuuluneet jälkimmäiseen kategoriaan, jonka vuoksi myös hinnat ovat tasaantuneet.

Kryptojen suurimmat nousut ja laskut: Vuosi 2018

Vuosi 2018 oli kryptovaluutoille hyvin poikkeuksellinen. Tammikuussa kryptovaluuttojen markkina-arvo oli historian korkeimmissa luvuissa, kun taas vuoden loppupuolelle tultaessa niiden yhteisestä arvosta oli sulanut yli 80 prosenttia. Vuoden alussa kryptovaluuttojen markkina-arvo oli parhaimmillaan yli 800 miljardia dollaria. Helmi-maaliskuun aikana markkina-arvot alkoivat kuitenkin tippua, ja yhtenä suurimpana syynä tähän pidetään kansainvälisen kryptolompakon ja –vaihtopörssin Coincheckin hakkerointiskandaalia, jossa hävisi yli 500 miljoonaa dollaria taivaan tuuliin.

Kyseisen tapahtumasarjan myötä kryptovaluutoille alettiin vaatia entistä laajempaa sääntelyä, sillä helmi-maaliskuun aikana esimerkiksi bitcoinin hinnasta oli sulanut 60 prosenttia. Kevään 2018 aikana kryptovaluuttamaailmassa oltiin varauduttu tammikuun korkeimpien noususuhdanteiden myötä erilaisiin kryptovaluutta-anteihin, kun mitä erikoisemmat kryptovaluutat alkoivat tarjota ennen julkistamistaan erilaisia tapoja rahoittaa juuri kyseistä kryptovaluuttaa. Näitä anteja kutsutaan yleisesti initial coin offereiksi, eli ICO:ksi, joihin monet sijoittivat rahansa.

ICO-epäonnistumisista vuoteen 2019

Kun lähes kaikki markkinoiden ICO:t alkoivat näyttää suurilta epäonnistumisilta, joihin ihmiset olivat sijoittaneet rahansa, myös olemassa olevien kryptovaluuttojen laskivat. Ihmiset yksinkertaisesti hakivat rahansa pois kryptoista. Kesäkuussa 2018 Facebook ja Google kielsivät kryptovaluuttojen mainonnan ja syksyllä eri maiden sääntelyviranomaiset ottivat tiukan kannan kryptovaluuttojen asemaan kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Loppuvuodesta lasku jatkui voimakkaasti ja marraskuussa esimerkiksi bitcoinin arvosta suli kahdessa viikossa 40 prosenttia.

Vuonna 2019 kryptovaluuttojen arvo ei ole laskenut yhtä voimakkaasti kuin edellisenä vuonna. Alkuvuodesta kryptovaluuttojen hinnat alkoivat hiljalleen palautua hieman vuoden takaisesta, ja esimerkiksi huhtikuussa 2019 bitcoinin arvo nousi kymmeniä prosentteja. Lisäksi monet yritykset ovat alkaneet kehittää omia ratkaisujaan kryptomarkkinoille. Tällä hetkellä pientä ja tasaista kasvua nauttivat kryptovaluutat ovatkin jossain muodossa vaihdon väline myös tulevaisuudessa, joskin luultavasti säännellymmillä markkinoilla.