Kryptovaluutta on digiajan valuutta

Kryptovaluutat perustuvat kryptografiaan, joka tarkoittaa sellaista salattua tietoa, jonka vain valtuutetut osapuolet pystyvät lukemaan ja avaamaan. Samoin kryptovaluutat ovat salattuja. Valuutan lähettäjä ja vastaanottaja pystyvät aukaisemaan ja käyttämään kryptovaluuttaa. Tunnetuin kryptovaluutta on Bitcoin, jolla on jopa omia pankkiautomaatteja – myös Suomessa. Kryptovaluuttoja on olemassa nykyisin 2 000 erilaista, ja niiden toimintaperiaate saattaa vaihdella runsaasti, vaikka usein ne pohjautuvat avoimeen lähdekoodiin.

Kryptovaluutan historia

Ensimmäinen kryptovaluutta on tiettävästi vuonna 2008 syntynyt Bitcoin, jonka loi Satoshi Nakamoto -nimimerkillä toiminut taho tai henkilö. Nimimerkin takana oleva keksijä on edelleen salaisuus. Bitcoin on perustunut alusta alkaen tietokoneiden vertaisverkossa toimiviin Bitcoin-ohjelmiin. Sitä ei kutsuta viralliseksi valuutaksi, vaan käytännössä maksajan ja saajan väliseksi sopimukseksi. Nykyään myös valtiot suunnittelevat omia kryptovaluuttoja, kuten Venezuela, jonka kryptovaluutta on nimeltään petro.

Kryptovaluutan laillisuus

Kryptovaluutta on laillinen monissa maissa. Joissakin maissa niiden käyttöä ei kuitenkaan sallita; esimerkiksi Kiinassa maan keskuspankki on määrännyt Bitcoinin laittomaksi. Jotkut pankit ovat Suomessa kieltäneet työntekijöiltään kryptovaluutan omistamisen, mutta Suomen laissa tällaista ei ole määrätty. Suomessa valtiovarainministeriö on valmistellut lainsäädäntöä, jolla kryptovaluuttojen palveluihin keskittyneet yritykset pyritään saamaan rahanpesua torjuvan sääntelyn piiriin. Lakiuudistuksen takana on EU-komissio, Euroopan neuvosto ja Euroopan parlamentti.

Kryptovaluutoilla tienaavien kannattaa muistaa Suomen verotus. Moni voi luulla kryptovaluuttojen verotusta vaikeaksi, mutta sen ei välttämättä tarvitse olla sitä. Verohallinnolla on olemassa kryptovaluuttojen verotukseen melko selkeät ohjeet, jotka on tehty yleisten verosäännösten mukaan. Kryptovaluutoilla tienaavien pitää kuitenkin toimittaa tiedot, kuten vuosi-ilmoitukset itse. Kryptovaluuttatoimijat eivät toimita niitä automaattisesti, joten ne eivät ole esitäytetyssä veroilmoituksessa, kuten muut tulot yleensä ovat.

Kryptovaluutan turvallisuus

Kryptovaluutoista suosituimmat, kuten Bitcoin, Ethereum ja XRP (Ripple), ovat olleet varsin turvallisia käyttää. Krakkerit pyrkivät toki koko ajan murtamaan kryptovaluuttojen suojauksia, mutta samalla niiden kehittäjät tekevät niistä turvallisempia mahdollisten murtoyritysten jälkeen. Koska markkinoilla on jo parisen tuhatta kryptovaluuttaa, on selvää etteivät niistä kaikki ole välttämättä turvallisia käyttää. Kannattaakin etsiä kryptovaluutoista tietoa esimerkiksi artikkeleista “Eri kryptovaluutat” ja “Onko kryptovaluutta riskialtista”.

Suomessakin on niin sanottujen Bitcoin-huijausten uhreja, mutta ne eivät liity Bitcoinin turvallisuuteen itsessään lainkaan. Huijauksen uhrit ovat antaneet tietojaan luotettavilta näyttäville verkkosivuille, jonka jälkeen he ovat sijoittaneet rahaa saatuaan soiton sijoittajalta, joka on myöhemmin paljastunut huijariksi. Kuten kaikkien muiden perinteistenkin valuuttojen kohdalla, arvokas valuutta vetää puoleensa rikollisuutta, jonka kanssa saa olla tarkkana. Ota selvää myös luotettavista kryptovaluuttasijoittajista.

Kryptovaluuttojen arvo

Markkinoilla olevien kryptovaluuttojen yhteenlaskettu arvo oli vuonna 2018 yli 216 miljardia dollaria. Bitcoin muodosti yksistään tuolloin markkina-arvosta puolet. Bitcoinin arvo kävi korkeimmillaan vuonna 2017. Tällöin kyseisen kryptovaluutan arvo kävi yli 19 500 dollarissa. Tämän jälkeen Bitcoinin arvo putosi alimmillaan 3 300 dollariin, mutta vuonna 2019 se nousi jälleen noin 11 000 dollariin. Osa kryptovaluuttojen markkinoita seuraavista ovat huolissaan Bitcoinin seuraavasta mahdollisesta arvon alenemisesta.

Ethereumin osuus on lähestynyt parhaimmillaan Bitcoinin osuutta kaikkien kryptovaluuttojen markkina-arvosta. Bitcoinin osuuden ollessa 38 prosenttia, kävi Ethereum korkeimmillaan jopa 31 prosentissa. Ethereumin ja muiden niin sanottujen altcoinien (alternative coin, Bitcoinin vaihtoehto) arvo on noussut vuoden 2019 aikana. Tämä kertoo myös sijoittajien kiinnostuksesta kryptovaluuttoja kohtaan, jolloin ne nähdään varteenotettavina valuuttoina perinteisten valuuttojen rinnalla. Vielä on olemassa kuitenkin epäluuloja tätä uudenlaista valuuttaa kohtaan.

Lohkoketjuteknologia kryptovaluutoissa

Bitcoin eroaa monista muista kryptovaluutoista, sillä Bitcoin-verkko voidaan käsittää hajautettuna tietokantana. Kirjanpitotietokantaan tallennetaan tarvittavat osoitteet ja osoitteiden kattamat Bitcoin-määrät. Bitcoin pohjautuu lohkoketjuteknologiaan, kuten myös Ethereum. Bitcoin on digitaalinen kryptovaluutta, mutta Ethereum on paljon monipuolisempi. Ethereumia voidaan käyttää erilaisissa sovelluksissa valuutan lisäksi. Ethereumilla voidaan myös luoda ohjelmointikieliä muille hajautetuille sovelluksille. Ethereumista saatavaa virtuaalirahaa ja sen yksikkö kutsutaan etheriksi.

Vaikka kaikki kryptovaluutat eivät toimi lohkoketjuteknologialla, on hyvä ymmärtää sen tarkoitus. Lohkoketjut ovat digitaalisia, hajautettuja tietokantoja. Tietokantoihin voidaan tallentaa transaktioita eli niin sanottuja vastikkeellisia, yksittäisiä kauppoja. Transaktiot voivat tarkoittaa myös tietotekniikassa tapahtumasarjoja. Transaktioiden perusteella voidaan luoda tietokanta. Koska tietokanta on hajautettuna useille tietokoneille, on sen murtaminen käytännössä mahdotonta, koska krakkerit eivät voi päästä yhtä aikaa lukuisten tietokoneiden tietoihin käsiksi.

Kryptovaluuttojen tulevaisuudennäkymät

Kryptovaluuttojen tulevaisuutta ja niiden arvojen nousua tai laskua ei kukaan pysty ennustamaan tarkasti. Kryptovaluuttojen mainetta ovat haitanneet muun muassa pyramidihuijaukseksi paljastunut Onecoin-valuutta, mutta viime aikoina niiden arvostus on osaltaan myös kasvanut. Suomen Finanssivalvonta antoi vuonna 2019 kryptovaluuttayritykselle toimiluvan, jotta se voi toimia maksulaitoksena. Prasos Oy voi ensimmäisenä pohjoismaisena yrityksenä mahdollistaa kryptovaluuttojen vaivattoman myymisen, ostamisen ja toisille tileille siirron.

Kryptovaluutat ja niitä koskevia palveluja tarjoavat yritykset pääsevät valvonnan piiriin, jolloin niitä voidaan pitää luotettavampina toimijoina kuin aiemmin. Ne pääsevät samalle viivalle muiden, perinteisiin valuuttoihin keskittyvien maksulaitosten kanssa. Kryptovaluutat aiheuttavat edelleen hämmennystä perinteisissä pankeissa, mutta niiden käyttö kasvaa koko ajan. Facebookin oma kryptovaluutta Libra on mahdollisesti markkinoilla vuonna 2020. Tämän uskotaan kasvattavan kiinnostavuutta ja uskoa kryptovaluuttoihin entisestään.